Olen koko kesän kulkenut hymy huulilla tietäen, että tämän kesän aurinkoiset päivät saavat vielä jatkoa talven tullessa. Syksyn pimeneminen ei nyt enää aiheita muuta, kuin korkeintaan reissukuumeen kasvua ja pientä paniikkia siitä, että ehditäänkö reissua valmistelemaan riittävästi.
Passit on joka tapauksessa uusittava melkein koko porukalle ja rokotukset laitettava ajan tasalle. Hankittava tarvittavat lääkkeet ja varusteet ja puhumattakaan nyt etukäteen ostettavista matkalipuista tai hotellivarauksista.
Olen tehnyt reissua varten jo hurjasti hankintoja reissua silmällä pitäen. Olen hankkinut usemman opaskirjan, jotta pääsen fiilistelemään kohteita jo vähän ennakkoon. Ihan ensimmäinen kirja, jonka luin kiinnostavin osin oli Lonely Planetin Borneo -opaskirja. Ystäviemme häät ovat aivan Borneossa ja paikkakin on varmistunut nyt, joten on aika luontevaa, että myös meidän reittimme tulee kulkemaan juuri sillä alueella eli pohjoisessa. Toiseksi matkakuumeen ja innostuksen huumasa hankkimakseni kirjaksi valikoitui niin ikään Lonely Planetin Bali & Lombok-kirja. Luin kirjan kannesta kanteen, surffailin samalla netissä ja luin keskustelupalstoja, juttelin kavereiden ja sukulaisten kanssa, jotka olivat matkustaneet Balilla ja vaikka saari toki edelleen vaikuttaa kiinnostavalta ja paratiisimaiselta kohteelta, niin jostain syystä se ei vaikuttanut juuri meidän kohteelta. Hylkäsimme Balin.
Kolmatta kirjaa en enää noin vain mennyt ostamaan. Lainasin kirjastosta minua kauan kuumottaneen Vietnam -matkaoppaan. Opas kourassa menin paikalliseen vietnamilaiseen ravintolaan ja tilasin lemppariannokset lukemisen kyytipojaksi. Luin ja suunnittelin, surffailin ja juttelin. Saatoin puhua tulevasta matkasta ääneen jo sen ravintolan henkilökunnallekin (ja hän ystävällisesti kirjoitti lapulle suosikkiannokseni vietnamiksi) ja katsoin lentolippuja uusin silmin. Kyllä se vain niin taitaa olla, että Balin sijasta meitä kutsuu Vietnam. Mitä enemmän luin kirjastosta lainattua 2000 luvun alkupuolella julkaistua opasta, sitä enemmän houkutteli hankkia hyppysiin ihan nykyaikainenkin kirja inspiraation lähteeksi ja niinpä päädyin ostamaan ihan oman opuksen Vietnamista. Tätä luin anoppilassa iltalukemisena, automatkoilla, aurinkoisena päivänä terassilla pötkötellen ja pähkäilin, että mihin suuntaan meidän kannattaisi suunnata. Mielenkiintoisia kohteita tuntuisi olevan vähän joka suunnassa, mutta 30 päivän turistiviisumilla ei ehkä ihan koko pitkää pitkulaista maata pysty kahden lapsen kanssa tutkimaan.
Matkaopashyllyllä kuumotteli kerta toisensa perään myös Malesia ja Singapore. Olin jo ihan alkukesästä tilannut kirjakauppaan Malesia-oppaan, mutta sitä ei näkynyt eikä kuulunut. Sen sijaan tuli viesti, että toimitus edelleen tulee viivästymään. Matkaa suunnitellessa olisi tietysti kiva aloittaa siitä ihan ensimmäisestä etapista eli Singaporesta. Tutustuaanko kaupunkiin heti vai siirrytäänkö eteenpäin ja jätetään reissun viimeisiin hetkiin? Tästä oman kirjakaupan toimitusviiveestä vähän jo kerkesin ärsyyntyä ja niinpä ostin oppaan Tukholmasta - huomattavasti inspiroivampien oppaiden tarjonnasta huumaantuneena. Nyt päästäisiin pohtimaan Singaporen ja manner-Malesian tarjontaa ja reittiä!
Luin kirjaa kuvia ja tarinoita ihaillen - Malesia ja Singapore eivät suinkaan tule jäämään parin päivän pyrähdykseksi. Nyt alkaa jo ensimmäiset etapit hahmottua ja vaikka nyt ei yhtään sen todemmaksi ole päästy varausten jne suhteen, niin reitti Singaporesta Kuala Lumpuriin alkaa hahmottua.
Seuraava opas liene Lonely Planetin koottu opaskirja Vietnamin, Kamputsean, Laoksen ja Pohjois-Thaimaan kohteista... sanotaanko nyt vaikka niin, että nälkä kasvaa syödessä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti