Kakkakatastrofi kanjonilla

Eilisen upean auringonlaskun innoittamana ajattelimme, että 30 minuuttia kanjoneilla on aivan liian vähän verrattuna siihen, että vietimme 3 päivää feikatussa miljöössä Las Vegasissa. Teimme siis suunnitelmiin pienen muutoksen ja ajoimme kanjoneille uudestaan.

Matkalle sattui pieni lentokonemuseo ja koska lapset aina kaipaavat vähän jaloittelua, päätimme sisällyttää sen aikatauluumme. Museo oli tosi hauska, tarjosivat ilmaiset sumpit ja tosi hyviä vinkkejä Kanjoneille ja siitä eteenpäinkin. 

Kun pääsimme lähemmäksi kansallispuistoa, niin pidimme vielä pienen pysäkin IMAX-teatterilla, missä näytettiin palkintoja kahminut elokuvanäytös. Ristin sen ”köyhän naisen helikopteriretkeksi”, sillä se antoi upeat näkymät kanjoneiden sisälle ja pohjalle sekä kuvasi hienosti kanjoneiden eläimiä ja luontoa.

Puistossa etsimme taas muutaman uuden kivan näköalapaikan ja ajoimme tällä kertaa autolla itään intiaanireservaattialueelle. Viimeinen Desert View -näköalapaikka torneineen olikin ehkä kanjoneiden hienoin näköalapaikka, sillä tornista näkyi maisemat ihan joka suuntaan satojen kilometrien päähän.

Olisipa todella harmittanut jättää kanjonit yhden iltapäivän ohjelmaksi. Nyt saimme ihastella maisemia useammasta vinkkelistä ja aina ne tuntuivat olevan vain erilaisia väreineen ja muotoineen. Jos vielä  joskus palaan Grand Canyonien alueelle, niin haluaisin tehdä seikkailureissuja - telttailla, vaeltaa, pyöräillä, ratsastaa, meloa... Eli seuraavalle kerralle jäikin sitten kaikki fyysesti aktiivinen touhu, nyt ei oikein huvittanut lähteä kitisevän 5 vuotiaan ja 2 vuotiaan kannettavan kanssa yhtään parkkipaikkaa pidemmälle vaellukselle.

...ja mitä tulee otsikkoon: se on ihan todellinen skenaario, joka alkoi kanjonien aamulla ja jatkuu iltaa kohti. Liki kaikki pienten poikain kalsarit on ihan siinä itsessään – onneksi tämän yön majapaikassa on pyykkikone. Ainakin on saatu paljon pysähdyksiä todella eritasoisissa toileteissa. Jos blogissa olisi laadukkaampaa sisältöä, niin voisin kirjoittaa artikkelin Grand Canyonin vessavertailun, mutta tyydyn vain nyt sanomaan, että turvallisimpia valintoja ovat aika ennalta arvattavasti Visitors Centereiden huussit. Pienten ja kuppaisten ravintoloiden vessat tai ketjuttomat huoltoasemat eivät ole käymisen arvoisia ellei sitten ole kyseessä elämän ja kuoleman asia tai todellisen ydinjäteuhkan vaara.

(Tätä julkaistessa kaksi viikkoa myöhemmin voinen kertoa, että meillä on jokaisella ollut vuorotellen oma osuus turistiripulista, mutta nyt katastrofi alkaa olla selätetty, mutta noin kaksi viikkoa siihen meni, että saatiin koko porukalle taas kova kakka!)