Kuinka se on mahdollista?

Kuinka pitkä matka on mahdollista edes haaveen tasolla tällaisella peruspalkkaa tienaavalla keskituloisella yrittäjäperheellä? Tätä mietimme me itse ja miettivät myös monet sukulaiset, naapurit ystävät ja kylänmiehet. Reissu tulee rokottamaan talouttamme, ystävyyssuhteitamme, koulumenestystä, yritystsen johtamista ja ties mitä muuta. Kolme kuukautta jatkuvasti yhdessä perheen kanssa ilman isovanhempien säännöllisiä lapsenvahtipalveluita tulee varmasti olemaan tiukka rutistus sekin. En näe ystäviä puoleen vuoteen livenä eikä lapsetkaan tapaa kavereitaan kolmeen kuukauteen.

Talous

Kulut sekä kotimaassa että matkalla varmasti liki tuplaavat kuukausittaiset menot - toisaalta matkakohde on edullinen ja kotimaan kuluja pystytään melko reippaalla kädellä karsimaan. Aihetta sivusin jo edellisen reissun alla, kun kerroin kuinka pidempi matka on mahdollinen keskituloisessa perheessä. Jo silloin ohjenuorana oli kaksi keskeistä perusperiaatetta: 1. Lisää tuloja ja 2. Vähennä menoja. 

Lisää tuloja on edelleen vaikea järjestää, joskin yritystoiminnan kasvaessa palkkaakin on pystynyt järjestelemään itselleen aikaisempaa reissua joustavammin. Olen kierrättänyt ahkerasti lasten vaatteita haalien hiluja sieltä ja täältä. Samoin edelleen tukiperhekorvaukset menee suoraan jemmatilille. Kaikki kimppalahjojen osallistumiset, marja-ansiot ja ylipäätään kaikki tulo, mihin tarvitsee toimittaa tilinumero jollekin muulle, menee suoraan säästötilille kulkematta käyttötilin kautta. Aivan äärettömän korvaamaton säästötyökalu on myös pankkikorttini ominaisuus, joka siirtää automaattisesti jokaisesta höyläyksestä 2 euroa suoraan säästötilille. Lisäksi laskimme, että jos nyt ensin varaamme lennot yhteen paikkaan ja loppukesästä aloitamme varailemaan muita etappeja, niin olisimme kerenneet hyvässä lykyssä jo vähän lyhentää luottokorttivelkaa... 

Menojen vähentäminen on jälleen kerran se helpompi osuus. On vaikea sanoa, mistä olisimme varsinaisesti tinkineet, mutta pihistelty on monessa paikassa. Mietin vakavasti, että laittaisinko jopa kotisiivouksen tauolle tai vähentäisin tunteja, mutta tämä voi olla se raja, mihin en koske oman mielenterveyteni nimissä. Toisaalta menojen lisääminen kyllä meiltä on onnistunut, sillä käymme syömässä ulkona usein ja fiilistellään etnisissä ravintoloissa, että olisiko sittenkin Nepal tai Vietnam talven kohteena parempi. 

Tätä matkaa varten on myös todennäköisesti ja rehellisyyden nimissä käytävä pankissa hattu kourassa anomassa lainoihin lyhennysvapaata. 

Yritykset

Kahta yritystä ei noin vain laiteta tauolle ja kyllä se arkeen varmasti vaikuttaa, että johtaja on aikaeron ja fyysisen välimatkan päässä osallistumassa yrityksen operatiiviseen toimintaan. Oma roolini yrityksessä on jo pitkään ollut murroksessa. Olen enempi ja enempi siirtynyt toimistohommiin ja teen lähes kaiken työni tietokoneella. Olemme yhtiökumppanini kanssa jo nyt eri kaupungeissa ja näemme noin kerran kuussa - sen sijaan messengerin ja puhelimen välityksellä kommunikoimme useastikin. Miten mahtaa työskentely palmujen alta onnistua niin laitteiden, yhteyksien kuin motivaationkin suhteen? Tätä on vaikea arvioida etukäteen, mutta parhaani tulen tekemään siinä, että hommat rullaa reissun aikana. Suunnittelen tekeväni noin 50-70% työaikaa ja pitäväni säästeltyjä ja kertyneitä lomia sitten ne päivät, kun kohteena on tiettömän taipaleen päässä oleva villi viidakko ilman wifi-yhteyksiä. Puolisoni yrityksellä on kiivaampi tahti kesällä - lomia pidetään säästellen kun taas talven tullen palkatonta lomaa annetaan jokaiselle. Jospa tänä talvena yrittäjä itse ottaisi ne palkattomat lomat ja pitäisi työmiehet rivissä ja poissa kortistosta edes parin kuukauden verran... 

Ystävät 

Olisi väärin sanoa, että suomalaisia ystäviä ei tule nähtyä arkena muutenkaan, niin aivan sama lähteäkin pois pidemmäksi aikaa. Juuri kävin spontaanisti kylässä Eijan luona juhannuspitsalla, Paulan kanssa on pitänyt tavata jo pitkään, piipahdin työkaverin pihalla ohikulkiessa ja pyysin naapuria lainaamaan lapselle kauluspaitaa. Naapurin kanssa juteltiin pitkät pätkät Prisman käytävällä ja juhannusjuhlassa tuli tavattua useampikin tuttava ja vaihdettua tuoreimmat kuulumiset. Mitä tapahtuu sosiaaliselle elämälle, kun kolme kuukautta tuskaillaan aikaeron ja onnettomien skype-treffien kanssa? Muistaako lasten ystävät kavereitaan enää matkan jälkeen ja tietysti kaikki alkutalven syntymäpäiväjuhlat jää nyt välistä. Tämä mietityttää edelleen ja varmasti matkan aikanakin vielä tulee ystäviä ikävä. Toisaalta, Paulan tai Elinan luona en ole käynyt kolmeen kuukauteen nytkään, vaikka naapuripitäjissä asutaan. Sisaruksia on kyllä keväällä tavattu, mutta niistä nyt ei kolmessa kuukaudessa pääse eroon muutenkaan - ei toki myöskään hyvistä ystävistä! 

Harrastukset 

Mitään harrastusta on turha haaveilla ensi lukuvuodeksi. Kuoron ohjelmistoon en pysty sitoutumaan talven ajaksi ja salijäsenyyskin täytyy laittaa tauolle. Otto voi aloittaa uimaharrastuksen syksyllä, mutta taitaa kevääksi tulla ainakin pakollinen tauko harrastukseen. Koko lukuvuoden kestävästä harrastuksesta menisi puolet hukkaan, joten ehkäpä tänäkään syksynä ei tarvitse kansalaisopiston julkaisua selata. 

Aivan äärettömän paljon siis mietittävää ja vielä en edes päässyt pohtimaan sitä, kuinka järjestämme meidän talon tai autojen asiat, koulun kanssa yhteistyön ja kuinka minimoida päiväkodin laskut kuukausina, kun niitä palveluita emme kuitenkaan käytä...