sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Talvea pakoon

Joku aika sitten keksimme hullun idean: ystävien häät voisi yhdistää hieman pidempään reissuun kaakkos-Aasiassa ja niinpä varovasti ehdotin töissä, että onnistuiskos etätyö palmun alla tulevana talvena. Yrittäjänä sitä tietysti on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että monet asiat on neuvottelukysymyksiä itsensä ja yhtiökumppanin kanssa. Hullu ajatus sai vihreää valoa jäädäkseen hetkeksi kytemään vain ajatuksen tasolle.

Kun sitten talvi siitä vielä muuttui talvemmaksi ja kesä ei näyttänyt tulevan koskaan, päätimme syventää haavetta ihan rehellisen ajatuksen tasolle. Voisiko 2-3 kk matka olla yrittäjä-koululaisperheessä mahdollinen? Perheessämme on kaksi yrittäjää eri yrityksistä, yksi koululainen ja yksi viimeistä päiväkotivuottaan aloittava tytär. Tulisi tietysti olemaan hyvin paljon järjestettäviä käytännön asioita, mutta pärjäisimmekö silti? Tulisi miettiä yhtä ja toista sellaista, mitä ei ehkä vielä osaisi kuvitellakaan tapahtuvaksi. Pitäisi pohtia kouluasioita ja töiden järjestelyä. Riittäisikö rahat matkalla elämiseen ja toisaalta kuitenkin maksamaan myös kotimaan kuluja? Kuka pitäisi huolen kanoista ja laskunipusta?

Koska kohdekaan ei ollut vielä aivan selvillä, oli alkuun vaikea ajatella matkaa todellisena. Haaveilimme Vietnamista ja Thaimaasta. Kaveri kehui Laosin ja Kambodzan. Luin blogeja Balilta. Borneo villeine viidakkoineen veti puoleensa sen lisäksi, että siellä olisi ne ystävien häät ja tietysti iso osa Ruotsin perhettä, jota ei muuten talvella ehkä nähtäisi ollenkaan. No, entäpäs sitten ikuinen haaveeni Intia tai ihan reteesti Austraalia tai Uusi-Seelanti tai sitten edellisen pidemmän reissun innoittamana Kalifornia?

Osa kohteista rankattiin pois hintatasonsa takia. Meidän budjetilla ei oltaisi 2-3 kk Australiassa eikä seikkailtaisi missään muuallakaan länsimaan tasoisessa kohteessa sitä aikaa, minkä ajattelimme tarvita talvesta toipumiseen ja sen pakoiluun. Intia kaikessa erilaisuudessaan jätettiin vielä tällä kertaa pois laskuista, ehkä sitten, kun lapset ovat hiukan isompia.

Selasimme lentoja, mietimme haaveitamme, pohdimme tarkempaa ajan jaksoa, otimme selvää koulun suhtautumisesta ja keinoista pitää päivähoitopaikka. Lopulta kesäkuun loppupuolella istuimme alas, päätimme reitin ja varasimme ensimmäisen etapin eli lennon Singaporeen. Totesimme yksissä tuumin, että matkamme tulee olemaan sen verran rankkaa kahden lapsen kanssa joka tapauksessa, että ei ole aihetta lisätä lisää extremeä kohteeseen siirtymiseen. Välttääksemme ylimääräisen häsläyksen lentojen vaihdoissa ja odotteluissa lentokentillä Istanbulissa tai Dubaissa tai missä nyt vaihtoja sitten olisikaan, varasimme suoran lennon Helsingistä Signaporeen. Se olisi ensimmäinen etappimme matkalla.



Koska on ihan superhölmöä tehdä isosta matkasta ensimmäinen postaus ja paljastaa vasta ensimmäinen kohde, niin tein kartan, joka vähän havainnollistaa meidän ensi talven liikkeitä.
1. Helsinki-Singapore ja joulukuun alku. Suora lento, mutta silti todennäköisesti 12 h yhtä piinaa. Toisaalta lento ajoittuu sopivasti yöhön, joten voi olla mahdollisuuksia saada hiukan torkahtaa.
2. Singaporesta matkaamme joko maitse tai lentäen Kuala Lumpuriin. Ihan tärkein kohde Singaporen ulkopuolella oleva Malesian Legoland. Muuten Malesian eteläisempiin osiin en ole vielä tutustunut.
3. Kuala Lumpurista lennämme Borneon pohjoisiin osiin ja varaamme aikaa tänne noin kuukauden verran. Borneolla on häät, tapaamme sukua, seikkailemme viidakossa ja näemme orankeja, kilpikonnia, jättiläismäisiä kukkia, elefantteja, lintuja ja liskoja. Pidempi vaellus viidakossa toki taitaa jäädä seuraavaan kertaan, kun lapsemme eivät mielestään pysty kävelemään edes parkkipaikalta Prisman leikkipaikalle, joten vähän epäilyttää viidakkovaellukset tällä porukalla.
4. Borneolta lennämme Balille. Ei suinkaan linnun tietä suoraan vaan Kuala Lumpurissa lentoa vaihtamalla. Balin opaskirja on vielä avaamatta, mutta voisin kuvitella, että siellä saamme aikamme kulumaan niin, että 1,5 kk tuntuu lyhyeltä ajalta.
5. Balilta palaamme lentäen Singaporeen hetkeksi. Mahdollisuus käydä uudestaan Legolandiassa tai sitten muuten vaan höntsäillä miljoonakaupungissa.
6. Palaamme jälleen suoralla lennolla Helsinkiin maaliskuun alussa. Sopivasti koulujen hiihtoloman aikana niin, että ehdimme kotiin ja pyöräyttää pari koneellista pyykkiä, toipua aikaerosta ja etsiä jemmaan laitetut talvivaatteet ja lapaset koulua varten.

Tervetuloa mukaan seuraamaan meidän seikkailua!

3 kommenttia:

  1. Onpa kiva päästä taas seuraamaan teidän perheen reissua! Seurasin teidän edellistäkin reissua, mielenkiinnolla odotan tulevaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa mukaan seuraamaan! Nyt vielä on suunnitelmat hyvin levällään, mutta pikkuhiljaa selvenee, kun on aikaa haaveilla!

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista