Aamulla kello soi jo kuuden korvilla, mutta olisimme heränneet lasten rykimiseen varmasti ilman kellon soittoakin. Sen verran kovasti kumpainenkin yskivät ja korisivat. Tilasimme taksin ja olimme mukavan ajoissa paikalla, joten oma mielentila oli todella zen. Saimme loistavaa palvelu SAS:n tiskillä, sillä vaikka olimme kirjautuneet lennolle jo edellisenä iltana, puuttui meiltä yhtä ja toista lipuketta. Onneksi ei ollut ruuhkaa ja itsepalvelun luvatussa maassa meidät kirjattiin palvelutiskillän elävän henkilön toimessta vielä jatkollennollekin, tulostettiin boarding passit ja matkalaukkuihin etiketit.
Turvatarkastut oli lasten kanssa kuin leikkiä - ei ollut edes aamuruuhkaa, vaikka noin klo 8 aikoihin liikenteessä olimmekin. Saimme kaikessa rauhassa sipsuttaa loungeen, jossa söimme aamiaisen pitkn kaavan mukaan. Todella helppo ja mukava tapa aloittaa pitkä reissaaminen. Puolentoita tunnin lento Kööpenhaminan oli vasta alkusoittoa. Tunnin vaihto ja samoin loungen katsastaminen olivat sopiva breikki ennnen 11 tunnin mantereenvälistä lentoa.
Meillä ei käynyt tuuri istumapaikkojen suhteen ja saimme toki penkit samalta riviltä, mutta niin, että yksi paikka oli käytävän toisella puolella. Lopulta tämä oli aika toimiva ratkaisu tai sitten vaan kaikkeen tottuu ja se laitettiin toimimaan. Jos ei lasketa kipeiden lasten köhimistä ja ehkä rajusta yskästä aiheutunnutta oksennuskatastrofia, niin 11 tunnin lentomatka sujui vallan mainiosti. Katsottiin elokuvia, pelattiin muistipeliä, syötiin ruokaa, luettiin kirjoja ja piirrettiin. Olimme laskeneet, että lasten (ja aikuisten) täytyy pystyä edes vähän nukkumaan lennolla, jotta iltapäivä San Franciscossa saataisiin sujumaan edes joten kuten ja tässä onnistuttiin. Kun saavuimme perille klo 14.30 aikoihin (paikallista aikaa) olimme kutakuinkin virkessä tilassa joko porukka.
Mukava vuora-auto alle ja suunnaksi hotelli. Illalle emme olleet suunnitelleet muuta kuin ruokaa ja unta eikä siinä tarvinnutkaan kauan odotella kun koko sakki veti hirsiä. Seuraavan päivän suunnitelma täytyisi vielä hahmotella ja sitten voisi itsekin pujahta vällyjen väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti