tiistai 17. helmikuuta 2015

Terveiset Hollywoodista

Reissumme seuraava odotettu etappi oli Los Angeles ja Hollywood. Mietimme paljon, että otammeko hotellin keskustasta, Hollywoodista vai rannoilta, mutta lopulta päädyimme Hollywoodin puolelle. En oikein edes tiedä, että miksi, mutta se vain tuntui lopulta meille parhaalta sijainnilta ja periaatteessa oikeassa olimmekin.

Saavuimmme torstaina illalla pimeän aikaan, joten sen ilta meni enimmäkseen kölliessä. Lapset nukahtivat melko aikaisin ja nautimmekin naapurista haettua take away -ruokaa hotellihuoneessa. Perjantaiksi mietimme kaupunkiseikkailua, mutta emme löytäneet Otolle toista kenkää mistään! Liekö jäänyt edellisenä päivänä sinne rannalle, missä uitiin nakuna ja syötiin eväitä ennen Hollywoodiin saapumista. Päivän ensimmäinen askare oli siis etsiä Otolle uudet kengät Satuimme kysymään neuvoa ilmeisesti oikeasta paikasta kun meidät ohjattiin jokaisen shoppailijan taivaaseen – eli merkkivaate-outlettiin. Löysimme toki kengät, molemmille lapsille tietysti ja sen lisäksi pari muutakin vaatekappaletta allekirjoittaneelle. Ei nyt voi sanooa, että siinä meni meidän matkakassa, mutta tuli vähän arvioitua enempi päivitettyä omaa matkavaatearsenaalia.




Shoppailujen jälkeen läksimme katsomaan Hollywood-kylttiä Griffith-puiston observatoriolle ja samalle suunnalle osui vielä kiva lasten kohde; rautateiden ulkoilmamuseo. Söimme puistossa eväät ja ajoimme pari kierrosta lasten höyryveturilla, vallan hauska paikka lasten kanssa matkaaville. 






Puiston jälkeen oli vielä lämmintä ja uhkasimme Los Angelesin alueen valtavia liikenneruuhkia ja päätimme lähteä Santa Monican rantabulevardille. Siellä on klassinen Pier39 huvipuistoineen ja saimme siellä kulumaan aikaa aina pimeän tuloon asti. Maailmanpyörä valoineen oli kyllä mukava elämys ja saimme ihailla kaupunkia aivan uudesta vinkkelistä. 






Seuraavana päivänä meidän matka jatkui jo eteenpäin ja totesimme, että emme jaksa edes käydä itse Los Angelesin keskustassa, koska se kuitenkin on vain ns. työkorrtteeri. Pitkät istumiset ruuhkissa eivät siis houkuttaneet, joten jatkoimme matkaa erityisesti Oton odottamaan kohteeseen...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti