Nykynuoriso telttailee

Matkamme jatkui eteenpäin Los Angelesin alueelta kohti tiipii-telttoja. Bongasin Wighwam tiipii-motellin jostain matkanettisivujen mainskirjeestä ja kun erehdyin näyttämään kuvia Otolle, hän suorastaan hehkui ajatuksesta, että yövytttäisiin teltoissa. Sen jälkeen Otto kertoi kaikille, että matkalla olemme yötä teltoissa, joten täytyihän se pienen pojan toive toteuttaa, vaikka se nyt ei varsinaisesti aivan matkan varrelle osunutkaan. Olimme joka tapauksessa sopineet treffit San Diegossa vasta sunnuntiksi, joten lauantain ja sunnuntain välinen yö voitiin viettää jossain läheisesti matkan varrella.

Tiipiit olivat siis betonista valettuja pieniä mökkejä, joiden sisällä oli kaksi parisänkyä, vessa, suihku ja pieni pöytä tuoleineen. Vallan sopiva meidän tarpeisiin siis. Saimme laittaa lapset ulos leikkimään (valitettavasti koristekivillä, joita ei oltu mitä ilmeisemmin tarkoitettu leikkimistä varte) ja köllötellä itse kaikessa rauhassa tavaroita järjestellen. Viikon aikana oli jo kertynyt melkosesti pyykkiä, joten puhtaiden varusteiden inventaario olikin ihan paikallaan.

Ajatus ”telttayöstä” oli kiva ja mökit olivat tosi kivat. Palvelu paikassa vaan oli ihan sieltä itsestään enkä todennäköisesti koskaan tule palaamaan heidän asiakkaaksi. En oikein tiedä, että voisinko paikkaa edes suositella toisille lapsiperheille, sillä meille tuli heidän kanssa asioinnista oikeastaan aika paha mieli. Valitettavasti visiittimme siis päättyi hieman surkeissa merkeissä ja saa nähdä, miten iso lasku koristekivien liikuttelusta (ja niiden raivaamisesta leikkien jälkeen!) tulee luottokortille – uhkailut ainakin olivat sitä luokkaa, että siitä leikistä ei ehkä nyt selvittykään sillä, että putsattiin ympäristö ennen lähtöä...